|
Post by Vera on Sept 19, 2022 23:48:39 GMT 2
|
|
|
Post by Vera on Sept 20, 2022 0:01:08 GMT 2
20.9.2022 Meille saapui tänään uusi tuntihevonen, suomenhevostamma Ruusupuron Kuningatar "Manta". Koeratsastuksessa neiti liikkui oikein mallikkaasti, mitä nyt välillä piti vähän kokeilla, onko ihan oikeasti pakko liikkua tallista poispäin ja jos vaikka nopeasti saisi aidan alapuolelta napattua vähäsen välipalaa. Eiköhän tästä nuoresta tammasta tule vielä oiva opetuspolle ratsastuskoululle.
|
|
|
Post by Vera on May 11, 2023 15:44:07 GMT 2
7.5.2023
Kenkien kopina kaikui vanhan tallin kivisiltä lattioilta, kun Vera käveli kohti tallin perää harjalaukku olkapäältä roikkuen. Nainen pysähtyi suuren varsomiskarsinan kohdalle ja kurkisti kaltereiden välistä. Manta seisoskeli karsinassa levollinen ilme naamallaan ja kun tarkasti katsoi, oljen seasta erottui uninen mustanvoikko varsa. Manta huomasi Veran läsnäolon ja hörähti hellästi naisen avatessa karsinan oven. Wilmaksi ristitty varsa nukkui vielä ihan tietämättömänä Verasta ja nainen ei voinut kuin naurahtaa unista nykivälle varsalle. Vera kaivoi harjalaukusta harjan ja alkoi sukimaan Mantan tummaa karvaa. Tamma selkeästi nautiskeli hoitohetkestään, sillä se sulki silmänsä ja sen alahuuli väpätti hiljaksiin. Mantan karva oli kainaloista hieman hiestä kovettunutta ja Vera varmisti, että sai harjattua kaikki koppurat tarkasti pois. Tänään tamma pääsisi vauvansa kanssa ensimmäistä kertaa pihalle, jahka Wilma heräisi päiväuniltaan. Vera ihmetteli Wilman unenlahjoja, sillä se havahtui hereille vasta kun Manta painoi turpansa varsan pehmoiseen mahaan. Wilma selkeästi ihmetteli karsinaan tupsahtanutta Veraa, mutta meni rohkeasti tutkimaan naista. Jahka mammatamma oli hoidettu, oli aika viestiä Viljoa avuksi tarhaan taluttamisen ajaksi. Vaikka varsat yleensä seuraavatkin emäänsä kunnollisesti, ei extra käsistä ole yhtään haittaa. Viljo lampsi talliin reippain askelin, yllään t-paita, ruskeat ratsastushousut ja jodhpurit. ”Haluutko sä taluttaa Mantaa vai kattoa Wilman perään? Mantalla on varmasti menohaluja, kun on ollut nyt muutaman päivän tallilevossa”, Vera kysyi pukiessaan Mantalle mustaa riimua. Viljo pohti hetken vaihtoehtojaan ja nappasi sitten Mantan riimunnarun käteen ja lähti taluttamaan innokasta tammaa karsinasta ulos. Wilma hirnahti äitinsä perään ja ravasi tämän perään hieman horjuen. Vera käveli varsan vierellä ja ohjasi tämän tallin oven kynnyksen yli. Mantalla oli kun olikin energiaa ja pihalle astuttuaan se tunki turpansa heti ensimmäiselle ruohotupsulle. Viljo oli onneksi hereillä ja sai tamman pään ylös vaivatta. Wilma käveli yllättävän kiltisti äitinsä vierellä. Oritarhan suunnalta kuului useita hörinöitä ja hirnaisuja, mutta ne eivät haitanneet Mantan tai Wilman matkaa. Tarhan portille päästyään Manta ei malttanut pysyä paikoillaan. Vera avasi portin ja kun tammalta irrotettiin riimu, lähti se ravaamaan suuriliikkeisesti tarhan reunaa pitkin. Wilma heitti maailman suloisimman pukin ja laukkasi emänsä rinnalle. Muutaman kierroksen jälkeen Manta kuitenkin rauhoittui ja pysähtyi syömään tarhaan laitettuja heiniä. Wilma tosin rallitteli pitkin tarhaa kuin mikäkin laukkahevonen. Muutaman päivän ikäisellä varsalla ei tasapaino selkeästi ollut vielä mikään parhain, sillä Wilma löysi itsensä kyljeltään muutaman turhan tiukan käännöksen seurauksena. Huomenna Manta pääsisi pesulle, mutta tänään se sai nauttia kevätauringosta esikoisensa kanssa.
|
|